Ahistaa. Elämä, koulu, ihmissuhteet. Oma jaksaminen ja mielenterveys vaakalaudalla, mutta eihän kukaan sitä huomaa eikä näe sen kauniin hammashymyn ja iloisen kuoren takaa johon piiloutuu yksin, kun ei uskalla luottaa kehenkään. Olisin voinut kertoa sille koululääkärille, jonka luona kävin tarkastuksessa, mutta hän oli jotenkin vaikeasti lähestyttävä. Olin oikeasti miettinyt kertovani omista ajatuksista ja ahdistuksesta, mutta sitten hän ei jotenkin tuntunut oikealta ihmiseltä avautumiseen.
Kuuden reaaliaineen kokeen koeviikko on raskas ja pelkään palavani loppuun, mutta oma ego ei anna käydä kouluja esim. 3,5 vuoteen vaan, kun suurin osa käy 3 vuotta lukiota niin enhän minäkään nyt voi pidempään käydä. Ei saa olla "huonompi". Töissä pitäisi jaksaa käydä, ja jaksankin. Olen tunnollinen, en anna armoa itselleni. Loppuun asti, kun on leikkiin lähdetty.
Tulee päivä, jolloin mieli, joka on täynnä sotkuisia ajatuksia räjähtää käsiin suurissa mittakaavoissa, mutta se päivä ei ole vielä.
Saatanan huora. Saatana, jolla on huora. Nuori nainen, joka luulee vietelleensä pahan, vai onko paha kuitenkin vietellyt nuoren naisen. Terävät, pitkät mustat säikeet kietoutuvat naisen hennon vartalon ympärille vangiten sen ja uhraten sen itse pimeyden valtiaalle, jumalalle, Saatanalle. Ikuisiksi ajoiksi on hänen sielunsa nyt pimeyden omana.
♥:Amanda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti