Illat.
Myöhäiset illat, kun muut ovat jo höyhensaarilla tyytyväisinä. Juuri silloin ne ajatukset valtaavat mielen. Ne täyttävät sen hyvillä ja pahoilla kuvilla, sanoilla ja muistoilla. Juuri silloin, kun ei ole ketään kehen turvautua ja kenelle kertoa. Aivan kuin ajatuksemme tietäisivät milloin olemme haavoittuvaisimmillamme ja saapuisivat kutsumattomien vieraiden lailla paikalle.
Aamulla kaikki tuntuu taas paremmalta. Ne ajatukset, jotka illan ja yön aikana tuntuivat suurilta ja vaikeilta, tuntuvat nyt pienemmiltä ja paljon helpommin käsiteltäviltä. Aamulla ei enää edes tunne tarvetta kertoa asiasta. Eihän se enää tunnu maailmanlopulta, joka lähestyy valonnopeudella valmiina tuhoamaan kaiken tielleen jäävän. Sinut.
♥:Amanda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti